Syöpäinstituutin toiminta 2025
Tieteellisen tutkimustyön tukeminen
Syöpäinstituutille työskenteli vuonna 2025 yhteensä 9 tutkijaa: kolme tutkimusprofessoria, kolme seniori syöpätutkijaa ja kolme syöpätutkijaa. Tutkijoiden tutkimustyö oli aktiivista ja eteni toimitettujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Tutkijat julkaisivat vuonna 2025 yhteensä 47 (2024 46 kpl) tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia sekä saivat näkyvyyttä kansainvälisissä konferensseissa ja symposiumeissa.
Vuonna 2025 järjestettiin kolme tutkijahakua: K. Albin Johansson tutkijaprofessoritoimen haku oli auki helmikuussa ja syöpätutkija- ja K. Albin Johansson seniori syöpätutkija -haut syys- ja lokakuussa. Tutkijaprofessorin toimea haki yhteensä 14 henkilöä, joista valtaosa (70 %) oli Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen kohteena oli yleisimmin hematologiset maligniteetit kuten leukemiat (29 %).
Tieteellinen neuvottelukunta (TNK) arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan ja valitsi jatkoon kolme hakijaa, joiden hakemukset lähetettiin ulkopuolisten kansainvälisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Arviointien jälkeen hallitus nimesi TNK:n esityksen mukaisesti tehtävään Guillaume Jacquemetin Åbo Akademista. Jacquemet aloitti toimessaan 1.1.2026.
Kolmea syöpätutkijatoimea haki yhteensä 32 hakijaa, joista noin puolet (56 %) oli Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen kohteena oli yleisimmin aivokasvaimet (19 %). TNK arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan ja hallitus päätti TNK:n esityksestä nimetä Huayi Lin (Turun yliopisto) K. Albin Johansson -syöpätutkijan toimeen ja Matías Marín Falcon ja Ming Wun, molemmat Helsingin yliopistosta, Roosa nauha -syöpätutkijan toimiin. Tutkijat aloittivat näissä toimissa 1.1.2026.
Kolmea K. Albin Johansson seniori syöpätutkija -toimea haki kaikkiaan 26 henkilöä, joista 65 % oli Helsingin yliopistosta. Tutkimuksen kohteena oli yleisimmin rintasyöpä (15 %). TNK arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan ja hallitus päätti TNK:n esityksestä nimetä toimiin uusina tutkijoina Alfonso Urbanuccin ja Mikael Marttisen Tampereen yliopistosta. Outi Kilpivaara (Helsingin yliopisto) nimettiin jatkamaan toiselle kaudelle. Tutkijat aloittavat toimissaan 1.4.2026.
Kaikissa kolmessa haussa TNK:n jäsenet arvioivat tapauskohtaisesti jääviytensä tutkijantoimia hakeneiden arvioinnissa Suomen Akatemian jääviyssäännöksiä noudattaen. Koska useammalla TNK:n jäse-nellä oli jääviyksiä hakijoiden suhteen, käytettiin annettujen äänien suhteellista arvoa (=saatujen äänien määrä/äänestyskelpoisten TNK-jäsenten määrä).
Syöpäinstituutin symposium
Vuonna 2025 ei järjestetty Syöpäinstituutin symposiumia mutta Syöpäinstituutti osallistui syyskuussa pidetyn iCAN symposiumin järjestelyihin. Vuonna 2026 järjestetään Syöpäinstituutin symposium Tampereella (1.-2.10.2026) yhdessä Tampereen yliopiston, Pirkanmaan hyvinvointialueen, Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) ja iCAN-tutkimushankkeen kanssa. Tieteellisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii professori (TT) Toni Seppälä (Tampereen yliopisto ja Pirha) ja varapuheenjohtajana projektipäällikkö Sauli Vuoti (FICAN). Symposium järjestelyt aloitettiin kesällä 2025.
Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke
Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –vaikuttamishanketta tehtiin aktiivisessa yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja 11 lääkealan yrityksen (AbbVie, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Bristol-Myers Squibb, Johnson & Johnson, MSD, Novartis, Pfizer, Roche ja Takeda) kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja edistää Suomen asemaa yksilöllisen syövänhoidon edelläkävijänä ja houkuttelevana tutkimusympäristönä. Vuoden 2025 keskeisimmät kokonaisuudet olivat kyselytutkimuksen tuloksista viestiminen, kansallisen syöpästrategian laadintaan osallistuminen, päättäjätapaamiset, SuomiAreenan lavakeskustelu ja aluevaltuutettujen informointi syövän hoidon haasteista ja ratkaisuista. Lisäksi Mallimaa antoi lausunnon luonnoksesta hyvinvointialueiden tehtäviä koskeviksi valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuosille 2025-2029.
Tammikuussa 2025 Mallimaa-hanke sai yhteistyössä Success Clinicin kanssa toteutetun kyselytutkimuksen tulokset. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa syöpäpotilaita hoitavien lääkärien, terveydenhuollon päättäjien ja kansalaisten näkemyksiä yli 65-vuotiaiden syöpäpotilaiden hoidosta ja syövän hoidosta yleisemminkin. Tuloksista koottiin itse raportti ja verkkosivukirjoitus. Näiden lisäksi tuloksia ja syövän hoitoa yleisemminkin käsiteltiin Aamulehdessä ja Savon Sanomissa.
Helmikuussa 2025 Mallimaa-hanke lausui luonnoksesta hyvinvointialueiden tavoitteiksi vuosille 2025-2029. Lausunnon ydin oli, että tavoitteiden tulee huomioida syöpätauteihin liittyvät erityiskysymykset ja varmistaa, että syövän varhainen toteaminen, nopea hoitoon pääsy ja laadukas syövänhoito ovat jatkossa kiinteä osa terveyspalveluiden seurattavia ja kehitettäviä kokonaisuuksia. Lisäksi painotettiin hyvinvointialueilla tapahtuvan kliinisen tutkimuksen merkitystä ja uusien hoitomuotojen käyttöönottoa niin potilaan, ammattilaisten kuin kustannustehokkuudenkin näkökulmasta. Lausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Mallimaan verkkosivuilta.
Vuoden aikana Tiina Vesterinen ja Jenni Tamminen-Sirkiä tapasivat puolueiden (kok, PS, SDP) sote-asioista vastaavia kansanedustajia, erityisavustajia ja sote-asiantuntijoita. Keskusteluissa käytiin läpi kansalliseen syöpästrategiaan liittyviä asioita, painotettiin sen toimeenpanon tärkeyttä ja hyvinvointialueiden roolia toimeenpanossa sekä nostettiin esiin kliinisen lääketutkimuksen merkitystä.
Kesäkuussa lähestyttiin kevään aluevaaleissa valittuja aluehallitusten jäseniä sähköpostitse one pagerilla, jossa kuvattiin ja perusteltiin viisi keskeistä painopistealuetta seuraavalle neljälle vuodelle ja korostettiin hyvinvointialueiden roolia syöpästrategian jalkauttamisessa. Esitetyt painopistealueet olivat syöpäpotilaiden välinen yhdenvertaisuus, syövän ennaltaehkäisy ja seulonta, syövän varhainen toteaminen, syöpätutkimus ja innovaatiot ja osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.
Kesäkuussa järjestettiin SuomiAreenassa lavakeskustelu otsikolla Suomea uhkaa syöpätsunami: miten yhdistää kasvava hoidon tarve ja terveydenhuollon rajalliset resurssit? Kuulijoita oli Eetunaukio täynnä ja Ilpo Tolonen johdatteli heidät erinomaisesti keskustelun läpi. Keskustelijoina olivat HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson, Kansallisen syöpäkeskuksen johtaja Tomi Mäkelä, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok), Lääketeollisuus ry:n Nadia Tamminen, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä sekä Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Juha Pekka Turunen. Keskustelu on nähtävissä MTV Katsomossa ja siitä on laadittu myös lyhyt raportti Mallimaan verkkosivuille.
Vuonna 2025 panostettiin paljon syöpästrategiatyöhön. Jenni Tamminen-Sirkiä toimi Potilaan osallisuus -työryhmän puheenjohtajana ja Tiina Vesterinen asiantuntijasihteerinä Tutkimus ja data ja Uudet menetelmät -työryhmissä. Usea Mallimaa-toimija kuului kansalliseen asiantuntijaverkostoon ja antoi tärkeää palautetta suunnitelluista tavoitteista ja toimenpiteistä. Mallimaan pitkäaikainen tavoite täyttyi 10.11.2025, kun Suomen ensimmäinen kansallinen syöpästrategia julkaistiin. Vuonna 2026 työ jatkuu toimeenpanosuunnitelman laatimisella.
Hallinto, kirjanpito ja tilintarkastus
Syöpäinstituutin hallintoelimiä ovat hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta. Hallitukseen kuului vuonna 2025 kahdeksan jäsentä (puheenjohtaja Tomi Mäkelä) ja tieteelliseen neuvottelukuntaan 15 jäsentä (puheenjohtaja Päivi Ojala). Hallitus kokoontui vuonna 2025 kuusi kertaa ja tieteellinen neuvottelukunta neljä kertaa. Syöpäinstituutin toimitusjohtajana toimi Tiina Vesterinen. Kirjanpito- ja maksupalvelut hoiti Aallon Group Oyj ja tilintarkastuksesta vastasi DHS Oy Audit Partners.
Talous, varainhoito ja varainhankinta
Syöpäinstituutti sai toimintaansa tukea Syöpäsäätiön antaman avustuksen (330 000 euroa) ja K. Albin Johanssonin säätiön antaman lahjoituksen (395 000 euroa) muodossa. Syöpäsäätiö rahoitti neljän tutkijatoimen lisäksi Syöpäinstituutin muuta toimintaa, ja K. Albin Johanssonin säätiön lahjoitus kattoi heidän nimikkotutkijoidensa palkkakulut.
Saadut varat ohjattiin syöpätutkijoiden palkkakuluihin. Syöpäinstituutilla on osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja eikä toimistotiloja, laboratorioita tai rakennuksia. Hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta tekevät työtä talkoovoimin ja vain kokousmatkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti.
Mallimaa-hankkeessa mukana olleet yritykset tukivat hankkeen toimintoja yhteensä 86 000 eurolla. Vuoden 2025 aikana sijoitettiin Syöpäinstituutin vuonna 2024 saamia testamenttilahjoitusvaroja korkotuotteisiin talouden turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Syöpäinstituutti ei harjoittanut liiketoimintaa tai muuta varainhankintaa.
Säätiöiden välinen yhteistyö
Syöpäinstituutti on systemaattisesti vahvistanut yhteistyötään Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssonin säätiön kanssa. Molempien säätiöiden kanssa on solmittu sopimukset pidemmän aikavälin yhteistyöstä ja molemmilla säätiöillä on edustajansa Syöpäinstituutin tieteellisessä neuvottelukunnassa. Syöpäinstituutti on myös mukana suomalaisten lääketieteen säätiöiden ryhmässä, joka kokoontuu keskimäärin kahdesti vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään säätiökentän uutisia.
Kansallinen syöpäkeskus (FICAN)
Vuoden 2025 aikana Syöpäinstituutti jatkoi yhteistyötään Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) kanssa kahdella tavalla: osallistumalla tiiviisti kansallisen syöpästrategian laatimiseen sekä toimimalla FICAN Science -ryhmässä.
Syöpästrategiatyössä Syöpäinstituutin toimitusjohtaja toimi sihteeristössä vastuualueenaan osatavoite 4 Aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä osatavoite käsitteli suomalaisen syöpätutkimuksen kehittämistä ja uusien hoitomenetelmien käyttöönottoa. Lisäksi moni Syöpäinstituutin hallituksen ja tieteellisen neuvottelukunnan jäsen oli keskeisessä roolissa strategiatyön ohjauksessa tai sen asiantuntijana toimien. Kansallinen syöpästrategia julkaistiin marraskuussa 2025 ja työ jatkuu vuonna 2026 tarkemman toimeenpanosuunnitelman laatimisella. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja osallistuu tähän työhön sihteeristön jäsenenä. Syöpäinstituutti on valmis panostamaan omalta osaltaan strategian toteuttamiseen tulevina vuosina.
FICANin kansallisen tieteellisen työryhmän (FICAN Science) tehtävänä on edistää ja koordinoida syöpätutkimusta Suomessa. Työryhmä pitää yllä tieteellistä dialogia FICANin piirissä, järjestää kansallisia seminaarisarjoja ja muita tieteellisiä tapahtumia sekä edesauttaa kansainvälisten hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja on kutsuttu tähän ryhmään.
iCANDOC Precision Cancer Medicine (PCM) -pilotti
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosina 2024–2027. Lisärahoitus suunnattiin 1000 väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin kolmen vuoden määräaikaisiin työsuhteisiin suorittamaan tohtorin tutkintoa. Pilotin päämääränä on lisätä tohtoreiden määrää ja kehittää tohtorikoulutuksen uusia käytänteitä. Suurin yksittäinen rahoitusta (38,8 miljoonaa euroa) saanut kokonaisuus oli Helsingin yliopiston koordinoima iCANDOC Precision Cancer Medicine (PCM). Syöpäinstituutti on mukana tässä hankkeessa partnerina miettimässä, miten syöpäaloilta väitelleet tohtorit sijoittuvat työelämään ja millaisia työharjoittelupaikkoja heille voisi tarjota jo opintojen aikana.
Kuluvan vuoden 2026 toiminta
Syöpäinstituutti on riippumaton toimija, jonka asiantuntemus on lääketieteellisesti, yhteiskunnallisesti ja maanlaajuisesti kattava. Tutkijatoimien ylläpito on edelleen Syöpäinstituutin keskeisintä toimintaa. Tutkijatoimien määrä tulevaisuudessa riippuu oleellisesti Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssonin säätiön antamasta taloudellisesta tuesta. Uusia yhteistyökumppaneita tutkijatoimien lisäämiseksi kartoitetaan.
Toinen keskeinen toimintamuoto on Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen koordinointi. Hankkeen painoarvo ja näkyvyys on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Kuluvan vuoden tärkeimpinä tehtävinä tulee olemaan vaikuttaminen kansallisen syöpästrategian rahoitukseen ja toimeenpanoon sekä valmistautuminen kevään 2027 eduskuntavaaleihin.
Syöpäinstituutti on tähän mennessä järjestänyt 16 kansainvälisen tason symposiumia, jotka ovat löytäneet paikkansa tutkijayhteisössä. Vuonna 2026 järjestetään 17. symposium Tampereella yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Suomalaisen syöpätutkimuksen kehittymisen näkökulmasta on tärkeää pyrkiä vuosittaisen symposiumin järjestämiseen. Tämä voisi olla osa FICANin tai myöhemmin perustettavan Syöpämissio Suomen tai Cancer Research Hub Finlandin toimintaa. Avointa keskustelua parhaasta järjestämistavasta jatketaan ja Syöpäinstituutti on valmis jatkossakin osallistumaan tapahtumien järjestelyihin.
Suomalaisella syöpäkentällä tapahtuu nyt paljon. Syksyllä 2025 julkaistiin kansallisen syöpästrategian lisäksi mm. muistio kliinisten lääketutkimusten kansalliseksi toimintamalliksi ja raportti lääkkeiden arviointiprosessien ja -kriteereiden lähentämisestä. Lisäksi helmikuussa 2026 julkaistiin ehdotus Suomen kansallisesta terveystietoalueesta huomioiden tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet. Saman aikaisesti tutkimuslainsäädäntöä selkiytetään ja TKI-rahoitusta lisätään. Myös säätiöt lisäävät tukeaan syöpätutkimukselle. Tutkimusympäristöä siis vahvistetaan ja terveystietoon perustuvat ratkaisut nousevat järjestelmän kivijalaksi. Vuosien 2027-2028 aikana valmistuu myös iCANDOC-tohtorikoulutuspilotista lähes 150 syöpälääketieteen alueelta väitellyttä tohtoria. Syöpälääketieteen osaajien määrä tulee täten merkittävästi kasvamaan seuraavien vuosien aikana ja on löydettävä keinoja, joilla kaikille löytyy Suomesta urapolkuja.
Syöpäinstituutti seuraa tiiviisti Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) kehittymistä. Tällä hetkellä FICANin yksi keskeinen tehtävä on STM:n toimeksi antamana laatia kansallisen syöpästrategian toimeenpanosuunnitelma eli tiekartta. Tiekartta sisältää toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta Syöpäinstituutti voi osaltaan ottaa vastuuta. Syöpäinstituutti näkee syöpästrategian toimeenpanon investointina, joka vahvistaa terveydenhuollon kestävyyttä ja lisää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ml. ehdotukset Syöpämissio Suomen ja Cancer Research Hub Finlandin perustamisesta. Selvää on, että julkinen rahoitus ja muut resurssit syöpästrategian toimeenpanoon tulee määrittämään syöpätutkimuksen kehitystä seuraavina vuosina.
Syöpäinstituutti perustettiin vuonna 1986 estämään 1980-luvun alussa lisääntynyttä "aivovientiä". Sittemmin näkökulma on laajentunut myös ”aivotuontiin”, kun Syöpäinstituutti on palkannut lahjakkaita ulkomailla syntyneitä, Suomeen muuttaneita syöpätutkijoita. Kolmannen sektorin tuki syöpätutkijoille on edelleen erittäin ajankohtaista, sillä yliopistoissa tuntuu olevan niukalti palkkasuhteisia tutkijatoimia, vaikka tutkimusrahoitusta on tarjolla aiempaa enemmän. Näin ollen Syöpäinstituutin tarve on merkittävä.
Haluamme tukea Suomessa toimivia syöpätutkijoita ja varmistaa osaltamme, että Suomessa on houkuttelevia toimintaympäristöjä sisältäen myös uranäkymiä syöpätutkijoille. Meillä työskennelleiden tutkijoiden omien sanojen mukaan olemme toistaiseksi onnistuneet tehtävässämme, sillä he kertoivat vuoden 2025 väli- tai loppuraporteissaan, että tutkijatoimi mm. mahdollisti täyden keskittymisen tutkimustyöhön, kehittymisen uralla, työnhakuaseman vahvistumisen ja tutkimuksen pysymisen Suomessa. Syöpäinstituutti sai myös kiitosta pitkäaikaisen vakauden ja älyllisen vapauden mahdollistamisesta, jotka olivat välttämättömiä kunnianhimoisen, monitieteisen tutkimuksen tekemiselle ja loivat pohjan myöhemmille merkittäville saavutuksille. Toimet myös mahdollistivat seuraavan sukupolven syöpätutkijoiden kouluttamisen kansainvälisessä tutkimusympäristössä.
Virallinen toimintakertomus tilinpäätöstietoineen on mahdollista saada sähköpostitse.