Vuosi 2022

Syöpäinstituutin toiminta 2022

Tieteellisen tutkimustyön tukeminen

Syöpäinstituutille työskenteli vuonna 2022 yhteensä 11 tutkijaa: kolme tutkimusprofessoria, kolme seniori syöpätutkijaa ja viisi syöpätutkijaa. Tutkijoiden tutkimustyö oli aktiivista ja eteni toimitettujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Tutkijat julkaisivat vuonna 2022 yhteensä 38 (2021 47 kpl) tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia sekä saivat näkyvyyttä kansainvälisissä konferensseissa ja symposiumeissa. 

Lokakuussa avattiin kolmen K. Albin Johansson seniori syöpätutkijan haku. Tehtäviä haki yhteensä 22 henkilöä. Tieteellinen neuvottelukunta (TNK) arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan. Hallitus nimesi TNK:n esityksen mukaisesti tehtäviin Outi Kilpivaaran, Mika Kontron ja Anna Vähäraution, jotka aloittavat tehtävissään 1.4.2023. Syöpäinstituutti rahoittaa tutkijantoimet K. Albin Johanssonin säätiön antamalla lahjoituksella.

Syöpäinstituutin symposium

Syöpäinstituutti järjesti yhdessä Helsingin yliopiston ja HUSin vetämä iCAN-tutkimushankkeen kanssa kansainvälisen Mission Possible: Delivering Precision Cancer Medicine -symposiumin syyskuussa Helsingissä. Symposium oli kaksipäiväinen ja siihen osallistui 300 kuulijaa paikan päällä Kalastajatorpalla ja 270 kuulijaa striimin välityksellä. Tapahtuma sai sekä kutsutuilta puhujilta että osallistujilta ja näytteilleasettajilta erinomaista palautetta. Symposiumin yhteydessä jaettiin poikkeuksellisesti kaksi Eero Saksela –palkintoa, joilla haluttiin nostaa esiin nuorien tutkijoiden tieteelliset ansiot yhdessä kansainvälisen liikkuvuuden kanssa. Palkinnon saivat Toni Seppälä ja Anniina Färkkilä.

Muu syöpätutkimuksen edistäminen

Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke. Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –vaikuttamishanketta tehtiin aktiivisessa yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja 10 lääkealan yrityksen (AbbVie, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Bristol-Myers Squibb, Janssen, MSD, Pfizer, Roche ja Takeda) kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja edistää Suomen asemaa yksilöllisen syövänhoidon edelläkävijänä ja houkuttelevana tutkimusympäristönä. Vuonna 2022 vaikuttamistyön kärjeksi nostettiin kansallisen syöpästrategian laatimisen kirjaus seuraavaan hallitusohjelmaan. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja ja Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja olivat laajalti yhteydessä keskeisiin kansanedustajiin ja puolueiden sote-alan asiantuntijoihin ja keskustelivat heidän kanssaan kansallisen syöpästrategian laatimisen tärkeydestä.

Hanke järjesti toukokuussa eduskunnan Syöpäverkoston ja Sylva-säätiön kanssa kansanedustajille suunnatun Syöpä koskettaa kaikkia: Kohti psykososiaalista tukea ja kansallista syöpästrategiaa -tapahtuma, jossa nostettiin esiin syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen tarve ja kansallisen syöpästrategian merkitys tulevaan syöpätaakkaan valmistautumisessa. Heinäkuussa järjestettiin SuomiAreenan yhteydessä tilaisuus Bubbling under – yhdenvertaisuus suomalaisessa syövänhoidossa, jossa esiteltiin keinoja mm. modernien syöpähoitojen varhaisempaan käyttöönottoon ja Suomessa tehtävän kliinisen tutkimuksen lisäämiseen.

Hankkeen Twitter- ja Facebook-tilit olivat aktiivisessa käytössä ja niissä julkaistiin ajankohtaisia asioita. Viestinnällisinä tukitoimina uusittiin hankkeen verkkosivut, laadittiin one-pager kansallisesta syöpästrategiasta, rakennettiin hankkeelle oma kuvapankki sekä suunniteltiin ja painatettiin roll-upeja. Uusituilla verkkosivuilla avattiin blogi, johon pyydettiin kirjoituksia eri alojen asiantuntijoilta. Sivuille tuotettiin myös kuusi potilastarinavideota. Vuoden 2022 lopussa hankkeeseen liittyi mukaan yksi uusi yritys (Beigene).

Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusselvitys. Syöpäinstituutti toteutti yhdessä 14 muun lääketieteellistä tutkimusta tukevan säätiön kanssa selvityksen, jolla kartoitettiin suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen rahoitusta, kokonaisnäkymää ja kehitystä. Selvitys keskittyi yliopistotasoiseen tieteelliseen tutkimukseen lääketieteen näkökulmasta relevanteilla sektoreilla vuosina 2010–2020. Tarkoitus oli selvittää, miten lääketieteellinen tutkimus on Suomessa rahoitettu ja millaisia muutoksia tutkimusrahoituksessa on tapahtunut. Keskeisimpiä havaintoja oli, että valtion tutkimusrahoitus (VTR) oli supistunut entisestään yli kolmanneksella ajanjakson aikana (40 miljoonasta 25 miljoonaan), säätiöt tukivat lääketieteellistä tutkimusta lähes 100 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja Suomen Akatemian ja Tekesin/Business Finlandin rahoitus kasvoi 30–40 %. Selvityksestä puuttui yritysten osuus lääketieteellisten tutkimusten rahoittajana. Selvityksen tiedot kokosi vaikuttajatutki-muksiin erikoistunut Aula Research Oy.

Talous ja varainhankinta

Syöpäinstituutti saa toimintaansa tukea Syöpäsäätiön antaman avustuksen (vuonna 2022 330 000 euroa) ja K. Albin Johanssonin säätiön antaman lahjoituksen (vuonna 2022 350 946 euroa) muodossa. Syöpäsäätiö rahoittaa neljän tutkijatoimen lisäksi Syöpäinstituutin muuta toimintaa, ja K. Albin Johanssonin säätiön lahjoitus kattaa heidän nimikkotutkijoidensa palkkakulut. 

Saadut varat on ohjattu syöpätutkijoiden palkkakuluihin (vuonna 2022 684 475,20 euroa). Syöpäinstituutilla on osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja eikä toimistotiloja, laboratorioita tai rakennuksia. Hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta tekevät työtä talkoovoimin ja vain kokousmatkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti. 

Mallimaa-hankkeessa mukana olleet yritykset tukivat hankkeen toimintoja yhteensä 140 000 eurolla. Symposiumin näytteilleasettajat tukivat symposiumia 48 000 eurolla. Syöpäinstituutti ei harjoittanut liiketoimintaa tai muuta varainhankintaa.

Hallinto, kirjanpito- ja maksupalvelut ja tilintarkastus

Syöpäinstituutin hallintoelimiä ovat hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta. Hallitukseen kuului vuonna 2022 8 jäsentä (puheenjohtaja Tomi Mäkelä) ja tieteelliseen neuvottelukuntaan 13 jäsentä (puheenjohtaja Vesa Kataja). Hallitus kokoontui vuonna 2022 seitsemän kertaa ja tieteellinen neuvottelukunta neljä kertaa. Syöpäinstituutin toimitusjohtajana toimi Tiina Vesterinen. Kirjanpito- ja maksupalvelut hoiti Premium Accounting Oy. Syöpäinstituutin tilintarkastajana toimi DHS Oy Audit Partners. 

Syöpäinstituutille keväällä 2021 perustettuja verkkosivuja päivitettiin aktiivisesti. Vuonna 2021 päivitetyt hallinnon työkalut (sähköinen allekirjoitus, laskutusohjelma sekä sähköinen tutkijapaikkojen hakujärjestelmä) olivat niin ikään aktiivisessa käytössä. Toimitusjohtaja laati ja hallitus hyväksyi Syöpäinstituutille lähipiiriohjeen sekä selosteen henkilötietojen käsittelytoimista ja rekisteröidyn oikeuksista. 

Kuluvan vuoden 2023 toiminta

Syöpäinstituutti on riippumaton toimija, jonka asiantuntemus on lääketieteellisesti, yhteiskunnallisesti ja maanlaajuisesti kattava. Tutkijatoimien ylläpito on edelleen Syöpäinstituutin keskeisintä toimintaa. Tutkijatoimien määrä tulevaisuudessa riippuu oleellisesti Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssonin säätiön antamasta taloudellisesta tuesta. Uusia yhteistyökumppaneita tutkijatoimien lisäämiseksi kartoitetaan. Samoin selvitetään keinoja vakauttaa Syöpäinstituutin taloutta.

Vuonna 2023 järjestetään sekä kahden tutkijaprofessorin että kolmen post doc -syöpätutkijan haku. Professorihaku avataan keväällä, post doc -tutkijahaku syksyllä.

Syöpäinstituutti seuraa tiiviisti Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) ja erityisesti sen koordinaatiokeskuksen käynnistymistä ja kehittymistä. Syöpäinstituutilla voisi olla hyvät mahdollisuudet tukea FICANin tutkimustoimintaa esimerkiksi yhteisrahoitteisten tutkijatoimien ylläpitämisen kautta. Lisäksi Syöpäinstituutin pitkä kokemus Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen public-private-patients -yhteistyömallista voisi toimia soveltuvin osin mallina myös FICANille. 

Syöpäinstituutti on tähän mennessä järjestänyt 15 kansainvälisen tason symposiumia, jotka ovat löytäneet paikkansa tutkijayhteisössä. Tämä vuonna symposiumia ei järjestetä mutta järjestelyt vuoden 2024 symposiumin tiimoilta on aloitettu.

Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –hankkeen keskeisin sisältö on kohdistunut kansallisen syöpästrategian tarpeen perustelemiseen. Jos seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan kansallisen syöpästrategian laatiminen, Syöpäinstituutti tavoittelee osallistuvansa aktiivisena kolmannen sektorin edustajana sekä strategian laatimiseen että sen toteuttamiseen.

Virallinen toimintakertomus tilinpäätöstietoineen on mahdollista saada sähköpostitse.