Vuosi 2021
Syöpäinstituutin toiminta 2021
Tieteellisen tutkimustyön tukeminen
Syöpäinstituutille työskenteli vuonna 2021 kahdeksan tutkijaa: kolme tutkimusprofessoria, kolme vanhempaa syöpätutkijaa ja kaksi syöpätutkijaa. Tutkijoiden tutkimustyö oli aktiivista ja eteni toimitettujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Tutkijat julkaisivat vuonna 2021 yhteensä 47 tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia sekä saivat näkyvyyttä kansainvälisissä konferensseissa ja symposiumeissa.
Elokuussa avattiin kahden post doc -syöpätutkijan haku, jotka aloittivat toimissaan 1.1.2022. Tehtäviä haki yhteensä 28 henkilöä ja tieteellinen neuvottelukunta arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan.
Syöpäinstituutti rahoitti tutkijantoimet Syöpäsäätiö sr:n ja K. Albin Johanssons Stiftelse sr:n antamilla lahjoituksilla.
Syöpäinstituutin symposium
Syöpäinstituutti järjesti yhdessä BioCityn kanssa kansainvälisen Cancer – Breaking Bad –symposiumin elokuussa Turussa. Symposium oli kaksipäiväinen ja siihen osallistui kaikkiaan 570 kuulijaa. Symposiumin yhteydessä jaettiin Eero Saksela –palkinto, jonka tavoitteena on nostaa esiin tieteellisiä ansioita yhdessä kansainvälisen liikkuvuuden kanssa ja palkita erinomainen nuori syöpätutkija, joka palaa Suomeen onnistuneen ulkomailla suoritetun post doc -jakson jälkeen. Palkinnon sai dosentti Juha Väyrynen.
Muu syöpätutkimuksen edistäminen
Kansallinen syöpäkeskus FICAN. Osa Syöpäinstituutissa vuonna 2020 aloittaneista tutkijoista on FICAN-syöpätutkijoita. Tällä pyritään tuomaan Kansallista syöpäkeskusta aiempaa paremmin tutuksi myös tutkijayhteisölle sekä vahvistamaan Kansallisen syöpäkeskuksen näkyvyyttä.
Lausunto. Syöpäinstituutti lausui luonnoksesta ”luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle uudeksi biopankkilaiksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”. Lausunnossaan Syöpäinstituutti nosti esiin huolensa 1) syöpäpotilaiden oikeudesta päästä mukaan lääketieteellisiin tutkimushankkeisiin (lakiesityksen pykälät 10–14) ja 2) syöpätutkijoiden mahdollisuudesta saada käyttöönsä tutkimusmateriaalia (lakiesityksen pykälät 33–36) sekä antoi ehdotuksensa molempien kohtien parantamiseksi.
Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke. Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –vaikuttamishanketta tehtiin aktiivisessa yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja lääkealan yritysten (AstraZeneca, Bristol-Myers Squibb, MSD, Pfizer, Roche ja Takeda) kanssa. Hankkeen keskeiset viestit ja päätavoitteet olivat: 1) suomalainen syövänhoito on yhdenvertaista, 2) vaikuttava hoito on nopeasti saatavilla Suomessa ja 3) Suomi tarjoaa yksilöllistä hoitoa tukevan tutkimusympäristön. Hankkeen tiimoilta järjestettiin marraskuussa eduskunnan Syöpäverkoston kanssa kansanedustajille suunnattu Mallimaa-tapahtuman, jossa nostettiin esiin suomalaisen syövän hoidon ja syöpätutkimuksen kannalta keskeisiä asioita. Lisäksi järjestettiin syyskuussa virtuaalinen kansalaistapahtuma yhteistyössä Helsingin Biopankin ja iCAN-tutkimushankkeen kanssa sekä tuotettiin säännöllisesti sisältöä hankkeen Twitter- ja Facebook-tileille. Vuoden 2021 lopussa hankkeeseen liittyi mukaan neljä uutta yritystä.
Talous ja varainhankinta
Syöpäinstituutille tulevat varat on ohjattu kustannustehokkaasti suoraan syöpätutkimukseen tutkijoiden palkkojen muodossa (vuonna 2021 520 400 euroa). Syöpäinstituutilla on osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja eikä toimistotiloja, laboratorioita tai rakennuksia. Hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta tekevät työtä talkoovoimin ja vain kokousmatkakustannukset korvataan valtion matkustussäännön mukaisesti.
Syöpäinstituutti saa toimintaansa tukea Syöpäsäätiön antaman avustuksen (vuonna 2021 280 000 euroa) ja K. Albin Johanssonin säätiön antaman lahjoituksen (vuonna 2021 350 730 euroa) muodossa. Syöpäsäätiö rahoittaa neljän tutkijatoimen lisäksi Syöpäinstituutin muuta toimintaa, ja K. Albin Johanssonin säätiön lahjoitus kattaa heidän nimikkotutkijoidensa palkkakulut. Syöpäinstituutti ei edelleenkään ole harjoittanut varainhankintaa. Mallimaa-hankkeessa mukana olleet yritykset tukivat hankkeen toimintoja yhteensä 24 000 eurolla. Syöpäinstituutti ei ole harjoittanut liiketoimintaa.
Hallinto, kirjanpito- ja maksupalvelut ja tilintarkastus
Syöpäinstituutin hallintoelimiä ovat hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta. Hallitukseen kuului vuonna 2021 9 jäsentä (Tomi Mäkelä (puheenjohtaja), Eero Heliövaara (varapuheenjohtaja), Leif Andersson, Stig Gustavson, Peeter Karihtala,Sakari Karjalainen, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen, Aki Lindén ja Christer Strömberg) ja tieteelliseen neuvottelukuntaan 13 jäsentä (Vesa Kataja (puheenjohtaja), Päivi Ojala (varapuheenjohtaja), Johanna Arola, Anssi Auvinen, Steve Bova, Sampsa Hautaniemi, Jyrki Heino, Sirpa Jalkanen, Jussi Koivunen, Sirpa Leppä, Arto Mannermaa, Jukka-Pekka Mecklin ja Lea Sistonen). Hallitus kokoontui vuonna 2021 kymmenen kertaa ja tieteellinen neuvottelukunta kaksi kertaa.
Syöpäinstituutin toimitusjohtajaksi valittiin heinäkuussa 2021 asiamiehen tehtävää tammikuusta 2021 alkaen hoitanut Tiina Vesterinen. Vesterinen aloitti toimitusjohtajan tehtävässä 1.8.2021. Kirjanpito- ja maksupalvelut hoiti Premium Accounting Oy. Syöpäinstituutin tilintarkastajana toimi DHS Oy Audit Partners. Nimetyt tilintarkastajat olivat KHT Tapani Vuopala ja KHT Matti Poutanen.
Säätiön viestinnän ja hallinnon työkaluja päivitettiin perustamalla verkkosivut ja ottamalla käyttöön sähköinen allekirjoitus ja laskutusohjelma. Lisäksi toteutettiin sääntöuudistus, jonka keskeisimpänä sisältönä oli suuren neuvottelukunnan poistaminen säännöistä tarpeettomana ja toimitusjohtajuuden lisääminen.
Kuluvan vuoden 2022 toiminta
Syöpäinstituutti on riippumaton toimija, jonka asiantuntemus on lääketieteellisesti, yhteiskunnallisesti ja maanlaajuisesti kattava. Tutkijatoimien ylläpito nähdään edelleen Syöpäinstituutin keskeisimpänä toimintana. Tutkijatoimien määrä tulevaisuudessa riippuu oleellisesti säätiön resursseista ja Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssonin säätiön antamasta taloudellisesta tuesta. Toimintavuoden aikana selvitetään, millaiset tutkijatoimet olisivat kaikkein vaikuttavimpia. Niitä pyritään avaamaan hakuun vuosina 2023–2024, sillä tutkijatoimien tarjoaminen on jatkossakin Syöpäinstituutin toiminnan ydin.
Syöpäinstituutti seuraa tiiviisti Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) ja erityisesti sen koordinaatiokeskuksen käynnistymistä ja kehittymistä. Syöpäinstituutilla voisi olla hyvät mahdollisuudet tukea FICANin tutkimustoimintaa esimerkiksi yhteisrahoitteisten tutkijatoimien ylläpitämisen kautta. Lisäksi Syöpäinstituutin pitkä kokemus Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen public-private-patients -yhteistyömallista voisi toimia soveltuvin osin mallina myös FICANille.
Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –hankkeen keskeisin vaikuttamiskohde tänä vuonna on kansallisen syöpästrategian laatiminen Suomessa. Kansallinen syöpästrategia toimisi suunnitelmana syövänhoidon parantamiseksi unohtamatta ennaltaehkäisyä, syöpäseulontoja ja syöpätutkimuksen merkitystä. Siinä esiteltäisiin ehdotukset ja suositukset, joiden avulla syöpäsairauksien hoitojärjestelmää kehitetään terveystaloustieteellisesti kestävällä tavalla vuoteen 2035 mennessä.
Syöpäinstituutti on tähän mennessä järjestänyt 14 kansainvälisen tason tutkijakokousta, jotka ovat löytäneet paikkansa tutkijayhteisössä. Tämän vuoden symposium Mission: Possible – Delivering Precision Cancer Medicine järjestetään 22.-23.9.2022 Kalastajatorpalla Helsingissä. Symposium toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja HUSin hallinnoiman iCAN-tutkimushankkeen kanssa.
Virallinen toimintakertomus tilinpäätöstietoineen on mahdollista saada sähköpostitse.