Syöpäinstituutin toiminta 2024
Tieteellisen tutkimustyön tukeminen
Syöpäinstituutille työskenteli vuonna 2023 yhteensä 10 tutkijaa: kolme tutkimusprofessoria, kolme vanhempaa syöpätutkijaa ja neljä syöpätutkijaa. Tutkijoiden tutkimustyö oli aktiivista ja eteni toimitettujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Tutkijat julkaisivat vuonna 2024 yhteensä 46 (2023 43 kpl) tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia sekä saivat näkyvyyttä kansainvälisissä konferensseissa ja symposiumeissa. Vuonna 2024 ei järjestetty tutkijahakuja, sillä yksikään toimikausi ei päättynyt 2024 tai 2025 alkupuolella.
Syöpäinstituutin symposium
Syöpäinstituutin symposium pidettiin Kuopion kaupunginteatterilla 26.-27.9.2024. Symposiumin nimi oli 16th FCI Symposium - Future of Clinical Decision Making. Symposiumin järjestäjiin kuului Syöpäinstituutin lisäksi Itäinen syöpäkeskus, UEF Cancer Research Community, Pohjois-Savon hy-vinvointialue ja Itä-Suomen yliopisto. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi dosentti Leena Latonen. Tapahtumaan osallistui noin 240 henkilöä.
Vuonna 2025 ei järjestetä Syöpäinstituutin symposiumia mutta Syöpäinstituutti osallistuu syyskuussa 2025 pidettävän iCAN symposiumin järjestelyihin. Järjestelyt käynnistettiin syksyllä 2024.
Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke
Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –vaikuttamishanketta tehtiin aktiivisessa yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja 11 lääkealan yrityksen (AbbVie, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Bristol-Myers Squibb, Janssen, MSD, Novartis, Pfizer, Roche ja Takeda) kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja edistää Suomen asemaa yksilöllisen syövänhoidon edelläkävijänä ja houkuttelevana tutkimusympäristönä.
Vuosi 2024 käynnistyi tammikuisella pyöreän pöydän keskustelulla, johon osallistui syövänhoidon, syöpätutkimuksen ja lääketeollisuuden asiantuntijoita. Keskustelun tarkoituksena oli laatia päättäjille suunnattua materiaalia suomalaisen syövänhoidon nykytilasta ja kehittämiskohteista. Keskustelun teemojen pohjalta julkaistiin 4-sivuinen Suomalaisen syövänhoidon kunnianhimon taso tulee pitää korkeana -dokumentti.
Vuonna 2024 Mallimaa-hankkeen keskeisimpiä vaikuttamiskohteita olivat lääkkeiden arviointijärjestelmän uudistaminen ja yhtenäistäminen, kansallisen syöpästrategian sisältö ja syntyvän syöpästrategian toimeenpanon turvaaminen rahoituksen suhteen. Näitä viestejä vietiin päättäjille kahdenkeskisissä tapaamisissa sekä sosiaalisen median viesteinä. Lisäksi SuomiAreenan yhteydessä järjestettiin yhteistyössä Satakunnan Syöpäyhdistyksen kanssa Mission: Possible - yhdenvertaista syövänhoitoa suomalaisille -tilaisuus.
Päättäjien tapaamisista ja muusta vaikuttamistyöstä tehtiin toimintailmoitus Avoimuusrekisteriin. Syöpäinstituutti myös sitoutui noudattamaan Avoimuusrekisterin neuvottelukunnan laatimia hyvän edunvalvontatavan suosituksia, joiden tavoitteena on edistää hyvää edunvalvontakulttuuria.
Syyskuussa 2024 käynnistettiin yhteistyössä Success Clinicin kanssa kysely, jolla kartoitettiin terveydenhuollon päättäjien, syöpäpotilaita hoitavien lääkärien ja kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia erityisesti yli 65-vuotiaiden syöpäpotilaiden hoidosta mutta myös yleisemmin. Kyselyn ta-voitteena olo luoda laaja tilannekuva erityisesti yli 65-potilaiden parantumatonta syöpää sairastavien potilaiden hoidon mahdollisuuksista mutta myös kartoittaa yleisellä tasolla mielipiteitä syövän hoidon käytännöistä Suomessa. Kyselytutkimuksen tulokset saatiin tammikuussa 2025.
Loppuvuonna 2024 hankkeen pääpaino oli syöpästrategiatyössä. Jenni Tamminen-Sirkiä toimi Potilaan osallisuus -työryhmän puheenjohtajana, Tiina Vesterinen osallistui strategian laadintaan asiantuntijasihteerinä Tutkimus ja data ja Uudet menetelmät -työryhmissä ja lääkeyritysten edustajia kuului kansalliseen asiantuntijaverkostoon.
Mallimaan X-, Facebook-, LinkedIn- ja InstaGram-tileillä jaettiin vuoden aikana säännöllisesti ajankohtaista sisältöä hankkeen teemoihin liittyen. Pääpaino oli X:ssä, jossa saatiin 8 miljoona näyttökertaa ja sitä kautta 9400 klikkausta Mallimaan verkkosivuille.
Hallinto, kirjanpito ja tilintarkastus
Syöpäinstituutin hallintoelimiä ovat hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta. Hallitukseen kuului vuonna 2024 kahdeksan jäsentä (puheenjohtaja Tomi Mäkelä) ja tieteelliseen neuvottelukuntaan 13 jäsentä (puheenjohtaja Vesa Kataja). Hallitus kokoontui vuonna 2024 neljä kertaa ja tieteellinen neuvottelukunta kolme kertaa. Syöpäinstituutin toimitusjohtajana toimi Tiina Vesterinen. Kirjanpito- ja maksupalvelut hoiti Premium Accounting Oy ja tilintarkastuksesta vastasi DHS Oy Audit Partners.
Talous, varainhoito ja varainhankinta
Syöpäinstituutti sai toimintaansa tukea Syöpäsäätiön antaman avustuksen (360 000 euroa) ja K. Albin Johanssonin säätiön antaman lahjoituksen (374 000 euroa) muodossa. Syöpäsäätiö rahoitti neljän tutkijatoimen lisäksi Syöpäinstituutin muuta toimintaa, ja K. Albin Johanssonin säätiön lahjoitus kattoi heidän nimikkotutkijoidensa palkkakulut.
Saadut varat ohjattiin syöpätutkijoiden palkkakuluihin. Syöpäinstituutilla on osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja eikä toimistotiloja, laboratorioita tai rakennuksia. Hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta tekevät työtä talkoovoimin ja vain kokousmatkakustannukset korvataan valtion matkus-tussäännön mukaisesti.
Mallimaa-hankkeessa mukana olleet yritykset tukivat hankkeen toimintoja yhteensä 96 000 eurolla. Vuoden 2024 aikana sijoitettiin Syöpäinstituutin omia varoja korkotuotteisiin talouden turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä. Syöpäinstituutti ei harjoittanut liiketoimintaa tai muuta varainhankintaa mutta sai yhden testamenttilahjoituksen. Lahjoitukseen kuului rahavaroja ja kiinteistö Nurmeksessa. Saadusta lahjoituksesta perustettiin vapaa rahasto, joka nimettiin Testamenttirahastoksi.
Säätiöiden välinen yhteistyö
Syöpäinstituutti on systemaattisesti vahvistanut yhteistyötään Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssonin säätiön kanssa. Molempien säätiöiden kanssa on solmittu sopimukset pidemmän aikavälin yhteistyöstä ja molemmilla säätiöillä on edustajansa Syöpäinstituutin tieteellisessä neuvottelukun-nassa. Syöpäinstituutti on myös mukana suomalaisten lääketieteen säätiöiden ryhmässä, joka kokoontuu keskimäärin kahdesti vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja päivittämään säätiökentän uutisia.
Kansallinen syöpäkeskus (FICAN)
Vuoden 2024 aikana Syöpäinstituutti lisäsi yhteistyötään Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) kanssa kahdella tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toukokuussa 2024 FICANille tehtäväksi kansallisen syöpästrategian laatimisen. Syöpästrategiatyön ohjausryhmä määritteli strategiset tavoitteet, työryhmäjaon ja työryhmien puheenjohtajat jatkotyöhön. Työskentely käynnistyi syksyllä 2024 ja syöpästrategia on sovittu valmistuvaksi toukokuussa 2025. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja osallistui tiiviisti syöpästrategian laatimiseen toimien sihteeristössä vastuualueenaan päätavoitteen 4 Pysytään aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä osiot Tutkimus ja data (puheenjohtaja Kimmo Porkka) ja Uudet menetelmät (puheenjohtaja Olli Tenhunen). Syöpäinstituutin tavoitteena on, että syntyvä strategia 1) yhtenäistää kansallisesti syövän diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä toimia, 2) esittelee konkreettisia toimenpiteitä Suomessa tapahtuvan syöpätutkimuksen, ml. rekisteritutkimus, kehittämiseksi ja vahvistamiseksi ja 3) edistää yksilöllistä syövän hoitoa. Syöpäinstituutti on valmis panostamaan omalta osaltaan strategian toteuttamiseen tulevina vuosina.
Toisaalta FICANiin perustettiin keväällä 2024 FICAN Science -ryhmä, jonka tavoitteena ja tehtävänä on ylläpitää tieteellistä dialogia, tiivistää kansallista tutkimusyhteistyötä, edesauttaa yhteistyötä kansainvälisten hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa, edesauttaa kansallista koordinaatiota käynnissä olevissa tai haettavissa kansallisissa tutkimus- ja tutkijankoulutushankkeissa sekä tehdä esityksiä, miten FICANin tulisi huolehtia tutkimuksellisesta perustasta. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja kutsuttiin osaksi tätä ryhmää. Vuoden 2025 osalta keskitytään syöpästrategiatyöhön ja seminaarisarjan kehittämiseen sekä suunnitellaan vuosittaisen, kansainvälisen syöpätutkimukseen ja syövän hoitoon keskittyvän symposium-sarjan perustamista.
iCANDOC Precision Cancer Medicine (PCM) -pilotti
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosina 2024–2027. Lisärahoitus suunnattiin 1000 väitöskirjatutkijalle, jotka otetaan yliopistoihin määräaikaisiin, kolmen vuoden työsuhteisiin suorittamaan tohtorin tutkintoa. Pilotin päämääränä on lisätä tohtoreiden määrää ja kehittää tohtorikoulutuksen uusia käytänteitä. Suurin yksittäinen rahoitusta (38,8 miljoonaa euroa) saanut kokonaisuus oli Helsingin yliopiston koordinoima iCANDOC Precision Cancer Medicine (PCM). Syöpäinstituutti on mukana tässä hankkeessa partnerina miettimässä, miten syöpäaloilta väitelleet tohtorit sijoittuvat työelämään ja millaisia työharjoittelupaikkoja heille voisi tarjota jo opintojen aikana.
Kuluvan vuoden 2025 toiminta
Syöpäinstituutti on riippumaton toimija, jonka asiantuntemus on lääketieteellisesti, yhteiskunnallisesti ja maanlaajuisesti kattava. Tutkijatoimien ylläpito on edelleen Syöpäinstituutin keskeisintä toimintaa. Tutkijatoimien määrä tulevaisuudessa riippuu oleellisesti Syöpäsäätiön ja K. Albin Jo-hanssonin säätiön antamasta taloudellisesta tuesta. Uusia yhteistyökumppaneita tutkijatoimien lisäämiseksi kartoitetaan.
Toinen keskeinen toimintamuoto on Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen koordinointi. Hankkeen painoarvo ja näkyvyys on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana. Kuluvan vuoden tärkeimpinä tehtävinä tulee olemaan tammikuussa 2025 valmistuneen kyselytutkimuksen tuloksista viestiminen, kansallisen syöpästrategian implementoinnin tukeminen sekä uusien lääkkeiden arviointijärjestelmän uudistustyöhön vaikuttaminen nostaen esille erityisesti syöpäpotilaan näkökulmaa.
Syöpäinstituutti on tähän mennessä järjestänyt 16 kansainvälisen tason symposiumia, jotka ovat löytäneet paikkansa tutkijayhteisössä. Vuoden 2025 aikana aloitetaan 40-vuotisjuhlasymposiumin järjestelyt. Symposium on tarkoitus järjestää laajassa yhteistyössä muiden syöpäalan toimijoiden kanssa Tampereella syyskuussa 2026.
Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti Suomen yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosille 2024–2027. Syöpäinstituutti on mukana yhteistyökumppanina Doctoral Education Pilot in Precision Cancer Medicine -kokonaisuudessa, jonka tavoitteena on kouluttaa 152 uutta syöpälääketieteen alueelta väitellyttä tohtoria vuoteen 2028 mennessä. Syöpälääketieteen osaajien määrä tulee siis merkittävästi kasvamaan seuraavien vuosien aikana ja on löydettävä keinoja, joilla kaikille löytyy Suomesta urapolkuja.
Syöpäinstituutti seuraa tiiviisti Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) toimintojen kehittymistä. Tällä hetkellä FICANin yksi keskeinen tehtävä on STM:n toimeksiantamana laatia kansallinen syöpästrategia vuosille 2025-2035. Strategiaan sisällyttäneen toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta Syöpäinstituutti voi osaltaan ottaa vastuuta. Keskeistä on myös yhteistyö FICAN Science -ryhmän kanssa.
Syöpäinstituutti perustettiin vuonna 1986 estämään 1980-luvun alussa lisääntynyttä "aivovientiä". Sittemmin näkökulma on laajentunut myös ”aivotuontiin”, kun Syöpäinstituutti on palkannut lahjakkaita ulkomailla syntyneitä, Suomeen muuttaneita syöpätutkijoita. Kolmannen sektorin tuki syöpätutkijoille on edelleen erittäin ajankohtaista, sillä yliopistoissa tuntuu olevan niukalti palkkasuhteisia tutkijatoimia, vaikka tutkimusrahoitusta on tarjolla aiempaa enemmän. Näin ollen Syöpäinstituutin tarve on merkittävä. Haluamme tukea parhaita Suomessa toimivia syöpätutkijoita ja varmistaa osaltamme, että Suomessa on houkuttelevia toimintaympäristöjä sisältäen myös uranäkymiä syöpätutkijoille. Meillä työskennelleiden tutkijoiden omien sanojen mukaan olemme toistaiseksi onnistuneet tehtävässämme, sillä he kertoivat vuoden 2024 väliraporteissaan, että tutkijatoimi mm. mahdollisti keskittymisen tutkimustyöhön, kehittymisen uralla, uuden post doc -tutkimusalueen, työnhakuaseman vahvistumisen ja tutkimuksen pysymisen Suomessa.
Virallinen toimintakertomus tilinpäätöstietoineen on mahdollista saada sähköpostitse.