Tausta
Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikaan syöpään, ja syöpätapaukset ovat jyrkässä kasvussa pääosin väestön vanhenemisen takia. Suomessa todetaan tällä hetkellä vuosittain yli 35 000 uutta syöpää, minkä lisäksi syöpä on yksi keskeisimmistä kroonisista sairauksista. Korkeatasoinen ja intensiivinen tutkimustyö on ainoa keino syövän entistä tehokkaampaan ennaltaehkäisyyn, diagnostiikkaan ja hoitoon.
Vuosi 2026 on Suomen Syöpäinstituutin säätiön 40. toimintavuosi. Säätiö perustettiin 1986 toiminta-ajatuksenaan tehostaa ja edistää Suomessa harjoitettavaa syöpätautien korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä ja sitä kautta syöpäsairauksien ehkäisyä ja hoitoa Suomessa.
Syöpäinstituutin toimielimiä ovat hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta (TNK). Säätiön hallitus suunnittelee toimintaa ja varainhankintaa, päättää tutkijoiden toimista sekä huolehtii yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. TNK:n tehtävä on seurata Syöpäinstituutin toimintaa tieteelliseltä kannalta sekä tehdä hallitukselle esityksiä tutkijoiksi nimitettävistä henkilöistä. Säätiön toimitusjohtaja huolehtii osaltaan säätiön tarkoituksen toteutumisesta ja hoitaa säätiön päivittäistä hallintoa.
Syöpäinstituutti on toiminut perustamisestaan lähtien läheisessä yhteistyössä toimintaa rahoittavan Syöpäsäätiön kanssa. Toinen keskeinen yhteistyökumppani on K. Albin Johanssonin säätiö, joka rahoittaa Syöpäinstituutissa toimivia nimikkotutkijoitaan. Syöpäinstituutti arvostaa suuresti pitkäaikaista yhteistyötä Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssonin säätiön kanssa.
Toiminta
Syöpäinstituutin keskeisin tehtävä on tukea suomalaista syöpätutkimusta tarjoamalla syöpätutkijoille määräaikaisia, eri uravaiheisiin kohdennettuja palkallisia toimia. Näissä toimissa tutkija voi jatkaa työskentelyä tutkimusympäristönsä tiloissa ja välineillä, mutta hänen työnantajanaan toimii Syöpäinstituutti. Syöpäinstituutilla ei ole omaa tutkimusinfrastruktuuria.
Syöpäinstituutti järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen tason symposiumin, joita on tähän mennessä järjestetty yhteensä kuusitoista. Lisäksi Syöpäinstituutti edistää yhteiskunnallista keskustelua syövänhoidon kehityksestä ja syöpätutkimuksesta Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeessa.
Keskeiset tavoitteet vuodelle 2026
1. Kaikki yhdeksän tutkijan toimea ovat täytettyinä
Syöpäinstituutilla on kaikkiaan yhdeksän tutkijan toimea, joissa kaikissa on tällä hetkellä tutkija. Vuoden 2025 aikana nimettiin uusi K. Albin Johansson -tutkijaprofessori, joka aloittaa toimessaan 1.1.2026. Post doc -tasoiset toimet muutettiin 2-vuotisista 3-vuotisiksi ja niihin on nimitetty uudet tutkijat, jotka aloittavat toimissaan 1.1.2026. Fellow-tutkijoiden nimeämisestä päätetään joulukuussa 2025 ja he aloittavat toimissaan 1.4.2026. Vuonna 2026 järjestetään yksi tutkijahaku, Roosa nauha -tutkijaprofessorihaku.
2. Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –hanke jatkuu aktiivisena
Syöpäinstituutti jatkaa Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –hankkeen koordinointia. Hankkeen toimijat kokoontuivat marraskuussa 2025 suunnittelemaan vuoden 2026 vaikuttamiskohteita ja -tapoja. Kansallisen syöpästrategian implementointi tulee olemaan tärkeä teema, samoin hallitusohjelmavaikuttaminen käynnistetään alkuvuodesta 2026. Viestinnän kärkinä ovat kansallisesta syöpästrategiasta poimitut seuraavat teemat:
Syövän varhaisen toteamisen tärkeys niin parantavan hoidon, potilaan elämänlaadun kuin yhteiskunnalle koituvien pienempien kustannustenkin näkökulmasta
Syövän vaikuttavan hoidon turvaaminen kansallisten hoitosuositusten, laaturekisteritoiminnan ja vertaiskehittämisen, riittävän ja osaavan henkilöstön sekä lääkkeiden arviointijärjestelmän uudistusten avulla
Syöpätutkimuksen arvon korostaminen: syövän hoito ei kehity ilman tutkimusta eikä muissa maissa tehty kliininen lääketutkimus tuo tutkimukseen liittyviä hyötyjä Suomelle (esim. ilmaiset lääkkeet ja laboratoriotutkimukset, syövän hoidon ammattilaisten tietotaidon kehitys). Kliininen tutkimus on osa potilaan hyvää, modernia hoitoa
Hallitusohjelmakirjaukseksi tavoitellaan vähintään lyhyttä mainintaa syöpästrategian toimeenpanosta kuten Hallitus toteuttaa kansallisen syöpästrategian (2026–2035) hyväksymällä toimeenpanon tiekartan ja turvaamalla riittävän rahoituksen mutta mieluummin esim. puolen sivun omaa tekstiosuutta, jossa kuvattaisiin konkreettisesti tehtäviä toimenpiteitä.
Vaikuttamisen keinoja ovat päättäjätapaamiset, osallistuminen SuomiAreenaan, vaikuttamistilaisuuksien järjestäminen osana Syöpämissio Suomi -kokonaisuutta sekä verkkosivujen ja some-kanavien aktiivinen päivitys.
Vaikuttamistyötä tehdään yhteistyössä viestintätoimisto Tekirin kanssa. Keskeinen yhteistyökumppani on Suomen Syöpäpotilaat ry. Hanketta tukenee vuonna 2026 11 lääkealan yritystä (AbbVie, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Bristol Myers Squibb, Janssen, MSD, Novartis, Pfizer, Roche ja Takeda).
3. Kansallinen syöpästrategia ja muu yhteistyö Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) kanssa
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi toukokuussa 2024 FICANille tehtäväksi kansallisen syöpästrategian laatimisen. Syöpästrategiatyön ohjausryhmä määritteli strategiset tavoitteet, työryhmäjaon ja työryhmien puheenjohtajat jatkotyöhön. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja osallistui tiiviisti syöpästrategian laatimiseen toimien sihteeristössä vastuualueenaan päätavoitteen 4 Pysytään aallonharjalla muuttuvassa toimintaympäristössä osiot Tutkimus ja data (puheenjohtaja Kimmo Porkka) ja Uudet menetelmät (puheenjohtaja Olli Tenhunen). Syöpästrategia julkaistiin marraskuussa 2025. Työ jatkuu vuonna 2026 toimeenpanosuunnitelman laatimisen muodossa, joka on määrä julkaista viimeistään kesäkuussa 2026. Syöpäinstituutin tavoitteena on, että toimeenpanosuunnitelma 1) yhtenäistää kansallisesti syövän diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen liittyviä toimia, 2) esittelee konkreettisia toimenpiteitä Suomessa tapahtuvan syöpätutkimuksen, ml. rekisteritutkimus, kehittämiseksi ja vahvistamiseksi ja 3) edistää yksilöllistä syövänhoitoa. Lisäksi Syöpäinstituutti pyrkii olemaan aktiivinen toimija strategiassa ehdotetussa Syöpämissio Suomi (Cancer Mission Hub Finland) -kokonaisuudessa, joka kokoaa yhteen suomalaiset syöpätoimijat. Selvitetään erityisesti, miten Syöpäinstituutin tieteellinen neuvottelukunta voisi olla mukana tässä kokonaisuudessa.
FICANiin perustettiin keväällä 2024 FICAN Science -ryhmä, jonka tavoitteena ja tehtävänä on ylläpitää tieteellistä dialogia (ml. FICAN seminaarisarjat), tiivistää kansallista tutkimusyhteistyötä mukaan lukien yhteistyö relevanttien säätiöiden kanssa, edesauttaa yhteistyötä kansainvälisten hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa (ml. Mission Cancer, Beating Cancer Plan ohjelmat), edesauttaa kansallista koordinaatiota käynnissä olevissa tai haettavissa kansallisissa tutkimus- ja tutkijankoulutushankkeissa sekä tehdä esityksiä, miten FICANin tulisi huolehtia tutkimuksellisesta perustasta. Syöpäinstituutin toimitusjohtaja on kutsuttu osaksi tätä ryhmää.
4. Syöpäinstituutti on aktiivinen iCANDOC-kumppani
Helsingin yliopiston koordinoima yksilöllisen syöpälääketieteen tohtorikoulutuspilotti iCANDOC perustuu iCAN Digital Precision Cancer Medicine -lippulaivaohjelmaan. Pilotissa koulutetaan 152 tohtoria seuraavan 3-4 vuoden aikana. Mukana pilotissa on viisi yliopistoa, HUS, neljä hyvinvointialuetta sekä teollisuuden ja kolmannen sektorin toimijoita (Lääketeollisuus ry, Suomen Bioteollisuus ry, Terveysteknologia ry ja Syöpäinstituutti). Syöpäinstituutin toimitusjohtaja osallistuu iCANDOCin kansalliseen ohjausryhmään Syöpäinstituutin edustajana.
5. Syksyllä 2026 järjestetään symposium Tampereella
Syöpäinstituutin 17. symposium järjestetään 1.-2.10.2026 Tampereella yhteistyössä Tampereen yliopiston, Pirhan, iCANin ja FICANin kanssa. Symposiumin tieteellisen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii professori (tenure track) Toni Seppälä.
6. Juhlavuoden huomiointi
Syöpäinstituutti perustettiin säädekirjalla 22.9.1986, joten vuosi 2026 on säätiön 40-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden kunniaksi järjestetään vähintään yhteinen illallinen, johon kutsutaan keskeiset yhteistyökumppanit Syöpäsäätiöstä ja K. Albin Johanssonin säätiöstä, Syöpäinstituutin toimijat (hallitus, tieteellinen neuvottelukunta ja toimitusjohtaja) sekä mahdollisesti muita vieraita (esim. aiemmat asiamiehet ja hallituksen ja TNK:n puheenjohtajat).
7. Viestintä tavoittaa useita kohderyhmiä ja on ajantasaista
K. Albin Johanssonin säätiölle lähetetään säännöllisesti raportti, jossa kerrotaan mahdollisista muutoksista nimikkotutkijoiden toimissa ja taloustilanne. Vuonna 2026 järjestetään nimikkotutkijoiden ja säätiöiden välinen tapaaminen, jossa nimikkotutkijat esittelevät tutkimusaiheitaan ja saamiaan tuloksia.
Syöpäsäätiön kanssa jatketaan yhteistyötä solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti.
Syöpäinstituutin verkkosivut pidetään ajan tasalla ja helppolukuisina. X-tilillä jaetaan julkaisuja sekä kerrotaan Syöpäinstituutin ajankohtaisista asioista säännöllisesti. Syöpäinstituuttiin affilioituneita tutkijoita nostetaan esiin Syöpäinstituutin verkkosivuilla Researcher of the Month -sarjassa.
8. Talous, varainhankinta ja hallinto ovat tarkoituksenmukaisia
Syöpäinstituutille tulevat varat ohjataan edelleen kustannustehokkaasti suoraan syöpätutkimukselle. Syöpäinstituutilla on osa-aikainen toimitusjohtaja, eikä toimistoa tai tutkimusinfrastruktuuria. Hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta tekevät töitä talkoovoimin ja vain matkakustannukset korvataan.
Syöpäinstituutti pyrkii löytämään uusia tahoja, joilla olisi kiinnostusta lahjoittaa varoja nimikkotoimiin tai muuten osallistua tutkijatoimien ylläpitoon.