Toimintakertomukset

Syöpäinstituutin toiminta 2023


Tieteellisen tutkimustyön tukeminen

Syöpäinstituutille työskenteli vuonna 2023 yhteensä 11 tutkijaa: kolme tutkimusprofessoria, viisi seniori syöpätutkijaa ja kolme syöpätutkijaa. Tutkijoiden tutkimustyö oli aktiivista ja eteni toimitettujen tutkimussuunnitelmien mukaisesti. Tutkijat julkaisivat vuonna 2023 yhteensä 43 (2022 38 kpl) tieteellistä, vertaisarvioitua artikkelia sekä saivat näkyvyyttä kansainvälisissä konferensseissa ja symposiumeissa.

Vuonna 2023 auki oli kaksi tutkijahakua. Molemmissa hauissa Syöpäinstituutin tieteellinen neuvottelukunta (TNK) arvioi hakijat ja esitti hallitukselle toimiin nimitettäviä tutkijoita. TNK:n jäsenet arvioivat tapauskohtaisesti jääviytensä tutkijatoimia hakeneiden arvioinnissa Suomen Akatemian jääviyssäännöksiä noudattaen. Koska useammalla TNK:n jäsenellä oli jääviyksiä hakijoiden suhteen, käytettiin annettujen äänien suhteellista arvoa (=saatujen äänien määrä/äänestyskelpoisten TNK-jäsenten määrä).

Maaliskuussa 2023 auki olleita kahta 3-vuotista Roosa nauha -tutkijaprofessorin toimea haki yhteensä 13 henkilöä. TNK arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan ja valitsi jatkoon kuusi hakijaa, joiden hakemukset lähetettiin ulkopuolisten kansainvälisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Arviointien jälkeen hallitus nimesi TNK:n yksimielisen esityksen mukaisesti Tuomas Mirtin ja Juha Klefströmin Roosa nauha -tutkijaprofessoreiksi.

Syyskuussa 2023 avattiin yhteensä kolmen 2-vuotisen syöpätutkijan haku; näistä kaksi oli Roosa nauha -syöpätutkijan toimia ja yksi K. Albin Johansson -syöpätutkijan toimi. Määräaikaan mennessä saapui 21 hakemusta. TNK arvioi hakijat hakuilmoituksessa julkaistujen kriteerien mukaan ja hallitus päätti TNK:n yksimielisestä esityksestä nimittää Roosa nauha -syöpätutkijan toimiin Alexandra Lahtisen ja Phuong Doanin ja K. Albin Johansson -syöpätutkijan toimeen Laura Hakanpään.

 

Syöpäinstituutin symposium

Vuonna 2023 ei järjestetty symposiumia mutta valmistelut vuoden 2024 symposiumin osalta aloitettiin. Vuoden 2024 symposium järjestetään Kuopiossa 26.-27.9.2024. Symposiumin nimi on 16th FCI Symposium - Future of Clinical Decision-making. Symposiumin järjestäjiin kuuluu Syöpäinstituutin lisäksi Itäinen syöpäkeskus (FICAN East), Monitieteinen syöpätutkimus (CANCER) -tutkimusyhteisö (UEF Cancer Research Community), Pohjois-Savon hyvinvointipalvelut ja Itä-Suomen yliopisto. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii dosentti, SSI-alumni Leena Latonen.

 

Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hanke

Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa –vaikuttamishanketta tehtiin aktiivisessa yhteistyössä Suomen Syöpäpotilaat ry:n ja 11 lääkealan yrityksen (AbbVie, Amgen, AstraZeneca, Bayer, Beigene, Bristol-Myers Squibb, Janssen, MSD, Pfizer, Roche ja Takeda) kanssa. Vuoden 2023 lopussa hankkeeseen liittyi mukaan yksi uusi yritys, Novartis.

Mallimaa-hankkeen tavoitteena on vahvistaa ja edistää Suomen asemaa yksilöllisen syövänhoidon edelläkävijänä ja houkuttelevana tutkimusympäristönä. Vuonna 2023 alkuvuoden keskeisin vaikuttamiskohde oli saada seuraavaan hallitusohjelmaan kirjaus kansallisen syöpästrategian laatimisesta. Tätä viestiä vietiin päättäjille ja potentiaalisille päättäjille tapaamisissa, Syöpästrategia NYT! -verkkokampanjan avulla sekä sosiaalisen median viesteinä. Syöpäjärjestöjen ja Kansallisen syöpäkeskuksen kanssa tehtiin viestinnällistä yhteistyötä ja laadittiin yhteisiä materiaaleja kuten 10 syytä syöpästrategialle.

Alkuvuoden ponnisteluista huolimatta pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan ei tullut kirjausta kansallisen syöpästrategian laatimisesta. Mallimaan järjestämässä kesäkuisessa SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa Jääkö Suomi jälkeen syövän hoitotuloksissa kansanedustaja Mia Laiho kuitenkin kertoi syöpästrategian laatimisen olevan hallitusohjelman taustapapereissa ja että asiaa tullaan edistämään tällä vaalikaudella. Valtiovarainvaliokunnan joulukuun mietinnössä hallituspuolueet sopivat lisäyksistä budjettiesitykseen, missä yhteydessä osoitettiin 80 000 euron määrärahan vuoden 2024 budjettiin kansallisen syöpästrategian laadintaan.

Loppuvuonna 2023 hankkeen pääpaino oli uusien lääkkeiden käyttöönottoon liittyvissä haasteista. Tämän tiimoilta tuotettiin verkkosivuille materiaalia sekä tavattiin eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaata.

Hankkeen X- ja Facebook-tilit olivat aktiivisessa käytössä läpi vuoden ja niissä julkaistiin sekä ennalta suunniteltuja että ajankohtaisia asioita pääpainon ollessa X:ssä. Vuoden 2023 loppuun mennessä oli kertynyt X:ssä yli 4,5 miljoonaa näyttökertaa ja noin 11 000 linkin klikkausta.

 

Talous ja varainhankinta

Syöpäinstituutti sai toimintaansa tukea Syöpäsäätiön antaman avustuksen (330 000 euroa) ja K. Albin Johanssons stiftelsen antaman lahjoituksen (380 000 euroa) muodossa. Syöpäsäätiö rahoitti neljän tutkijatoimen kokonaiskustannukset ja K. Albin Johanssons stiftelsen lahjoitus kattoi heidän nimikkotutkijoidensa palkkakulut.

Saadut varat ohjattiin syöpätutkijoiden palkkakuluihin. Syöpäinstituutilla on osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja ja tarvittavat tilat ja palvelut hankitaan tapauskohtaisesti. Hallituksen ja tieteellisen neuvottelukunnan jäsenille korvataan kokousmatkakustannukset valtion matkustussäännön mukaisesti.

Vuoden 2023 aikana Syöpäinstituutti ei harjoittanut liiketoimintaa tai varainhankintaa. Mallimaa-hankkeessa mukana olleet yritykset tukivat hankkeen toimintoja yhteensä 98 000 eurolla. Syöpäinstituutin käteisvaroja pyrittiin sijoittamaan siten, että ne tuottavat mahdollisimman hyvän korkotuoton.

 

Hallinto, kirjanpito- ja maksupalvelut ja tilintarkastus

Syöpäinstituutin hallintoelimiä ovat hallitus ja tieteellinen neuvottelukunta. Hallitukseen kuului vuonna 2023 seitsemän jäsentä (puheenjohtaja Tomi Mäkelä) ja tieteelliseen neuvottelukuntaan 13 jäsentä (puheenjohtaja Vesa Kataja). Hallitus kokoontui vuonna 2023 kuusi kertaa ja tieteellinen neuvottelukunta viisi kertaa. Syöpäinstituutin toimitusjohtajana toimii Tiina Vesterinen. Kirjanpito- ja maksupalvelut hoiti Premium Accounting Oy. Syöpäinstituutin tilintarkastajana toimi DHS Oy Audit Partners.

Syöpäinstituutin verkkosivuja päivitettiin aktiivisesti. Niillä käynnistettiin Researcher of the Month -julkaisusarja, jossa esitellään Syöpäinstituutin tutkijoita. Vuoden 2023 aikana julkaistiin yhdeksän tutkijan haastattelu.

Vuonna 2021 päivitetyt hallinnon työkalut (sähköinen allekirjoitus, laskutusohjelma sekä sähköinen tutkijapaikkojen hakujärjestelmä) olivat niin ikään aktiivisessa käytössä. Aiemmin laadittujen lähipiiriohjeen ja selosteen henkilötietojen käsittelytoimista ja rekisteröidyn oikeuksista paikkansapitävyys tarkastettiin.

 

Säätiöiden välinen yhteistyö

Vuoden 2023 aikana Syöpäinstituutti vahvisti yhteistyötään Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssons stiftelsen kanssa. Molempien säätiöiden kanssa sovittiin pidemmän aikavälin yhteistyöstä mukaan lukien heidän edustuksensa Syöpäinstituutin tieteellisessä neuvottelukunnassa.

Helmikuussa 2023 järjestettiin tapaaminen, jossa K. Albin Johansson -nimikkotutkijat esittelivät tutkimusaiheitaan ja -tuloksiaan K. Albin Johanssons stiftelsen ja Syöpäinstituutin toimijoille. Tapahtuma oli oikein onnistunut ja siinä todettiin yhteisesti rahoituksen kohdistuneen erinomaisesti.

Syöpäinstituutti on aktiivisesti mukana suomalaisten lääketieteen säätiöiden kokoontumisissa, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja päivitetään säätiökentän uutisia.

 

Kuluvan vuoden 2024 toiminta

Syöpäinstituutti on riippumaton toimija, jonka asiantuntemus on lääketieteellisesti, yhteiskunnallisesti ja maanlaajuisesti kattava. Tutkijatoimien ylläpito on edelleen Syöpäinstituutin keskeisintä toimintaa. Tutkijatoimien tulevaisuus riippuu oleellisesti yhteistyöstä Syöpäsäätiön ja K. Albin Johanssons stiftelsen kanssa. Mahdollisia uusia kumppanuuksia kartoitetaan. Uutena avauksena selvitetään, miten Syöpäinstituutti voisi tukea erityisesti lasten syöpätutkimusta.

Syöpäinstituutti seuraa tiiviisti Kansallisen syöpäkeskuksen (FICAN) kehittymistä. Syöpäinstituutilla voisi olla hyvät mahdollisuudet tukea FICANin tutkimustoimintaa esimerkiksi yhteisrahoitteisten tutkijatoimien ylläpitämisen kautta. Lisäksi Syöpäinstituutin pitkä kokemus Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen public-private-patients -yhteistyömallista voisi toimia soveltuvin osin mallina myös FICANille.

Syöpäinstituutti on tähän mennessä järjestänyt 15 kansainvälisen tason symposiumia, jotka ovat löytäneet paikkansa tutkijayhteisössä. Tämän vuoden symposium järjestetään Kuopiossa 26.-27.9.2024.

Syöpästrategian laadinta oli Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa -hankkeen keskeisin vaikuttamiskohde vuonna 2023. Valtion vuoden 2024 budjetissa onkin varattu 80 000 euron siirtomääräraha (3 v) kansallisen syöpästrategian laadintaan. Strategiatyön ennustetaan käynnistyvän vuonna 2024. Syöpäinstituutti tavoittelee osallistuvansa aktiivisena kolmannen sektorin edustajana sekä strategian laatimiseen että sittemmin sen toteuttamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti Suomen yliopistoille yhteensä 255 miljoonaa euroa tohtorikoulutuksen uusien käytänteiden pilotointiin vuosina 2024–2027. Syöpäinstituutti on mukana Doctoral Education Pilot in Precision Cancer Medicine -kokonaisuudessa, jonka tavoitteena on kouluttaa 152 uutta syöpälääketieteen tohtoria vuoteen 2028 mennessä. Pilottia koordinoi Helsingin yliopisto ja siihen osallistuu lähes kaikki FICANin sopijaosapuolet sekä Lääketeollisuus ry, Terveysteknologia ry ja Suomen Bioteollisuus ry. Syöpäinstituutti on myös mukana miettimässä, miten syöpäaloilta väitelleet tohtorit sijoittuvat työelämään ja millaisia työharjoittelupaikkoja heille voisi tarjota jo opintojen aikana.

Syöpäinstituutti perustettiin lähes neljä vuosikymmentä sitten estämään 1980-luvun alussa lisääntynyttä aivovientiä. Sittemmin näkökulma on laajentunut myös ”aivotuontiin”, kun Syöpäinstituutti on palkannut lahjakkaita Suomeen muuttaneita syöpätutkijoita. Kolmannen sektorin tuki syöpätutkijoille on edelleen erittäin ajankohtaista, vaikka yliopistoille ja yliopistollisille sairaaloille kohdennettu tutkimus- ja kehittämisrahoitus (T&K-rahoitus) on valtion vuoden 2024 talousarviossa kasvanut vuoteen 2023 verrattuna. Lisäksi 1.1.2023 voimaan tullut laki valtion T&K-toiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030 lupailee määrärahojen lisääntymistä. Syöpäinstituutti seuraakin mielenkiinnolla T&K-rahoitussuunnitelmaa valmistelevan työryhmän työtä.

 

Virallinen toimintakertomus tilinpäätöstietoineen on mahdollista saada sähköpostitse.