Historia

Syöpäinstituutti syntyi 1987 Suomen Syöpäyhdistyksen kannanotosta syöpätutkimuksen kiireellisestä tehostamisesta siten, että huippututkijoiden tutkimusmahdollisuudet turvataan. Tavoitteena oli yhteistyö, jossa olisivat mukana kaikki merkittävät syöpätutkimusta harjoittavat ja sitä rahoittavat tahot Suomessa. Aloitteen pohjalta Suomen Syöpäyhdistys, Syöpäsäätiö ja Syöpätautien Tutkimussäätiö perustivat Suomen Syöpäinstituutin Säätiön ja rahoittivat sen toimintaa yhdessä opetusministeriön kanssa. Syöpäinstituutin tarkoitukseksi määriteltiin ”tehostaa, koordinoida ja tukea Suomessa harjoitettavaa syöpätautien tieteellistä tutkimustyötä”.

Aluksi Syöpäinstituutti myönsi apurahoja mutta jo pitkään tutkijat ovat toimineet työsuhteessa Syöpäinstituuttiin. Syöpäinstituutti onkin toimintansa aikana tarjonnut työsuhteen noin 60 tutkijalle. Syöpäinstituutti on myös järjestänyt toimintansa alusta asti kansainvälisiä symposiumeja.

Vuonna 2009 Syöpäinstituutti toimi aloitteentekijänä Kansallisen syöpäkeskuksen (Finnish Cancer Center, FICAN) perustamiseksi Suomeen. Lisäksi se on edistänyt Suomen kehittymistä syövän hoidon edelläkävijäksi 2018 lähtien ”Yksilöllisen syövänhoidon mallimaa” -hankkeessa. Syöpäinstituutin asiantuntemus on sekä lääketieteellisesti että yhteiskunnallisesti merkittävä ja maanlaajuisesti kattava.

Säätiön asiamiehinä ovat toimineet Liisa Elovainio (1987-1990), Risto Sankila (1990-1998) ja Tuula Helander (1998-2021). Hallitus on alusta asti koostunut yhdeksästä jäsenestä. Hallituksen lisäksi säätiön keskeinen toimija on tieteellinen neuvottelukunta, jonka jäsenet edustavat monipuolisesti syöpätutkimuksen eri osa-alueita. Syöpäinstituutissa toimi myös hallintoneuvosto vuoteen 1993 saakka, jolloin sääntömuutoksen myötä hallintoneuvosto korvaantui säännöissä päätösvallattomalla suurella neuvottelukunnalla. Suuri neuvottelukunta poistettiin säännöistä vuonna 2021 vähäisen toiminnan perusteella.